Jyväskylä KV 19.11.11

Viikonloppuna Laku kävi pyörähtämässä näyttelykehässä. Menestystä ei tullut, mutta arvokasta kokemusta sitäkin enemmän. Lämpöiset kiitokset vielä Jaanalle koiran esittämisestä! Laku osasi käyttäytyä todella ihanasti kehässä ja liikkui tosi hyvin. Tuomari toivoi, että Laku olisi ollut korkeampi ja pää olisi ollut suurempi. Eipä noihin seikkoihin ole paljon vaikuttamisen mahdollisuutta :) Positiivista palautetta saatiin erinomaisesta luonteesta, että ei ihan niin huonosti mennyt etteikö jotain positiivista löydy. 

Onneksi olenkin asettanut suurimmat tavoitteet näyttelyringin ulkopuolelle ;)

Reipas viikonloppu

 Viikonloppuna tuli käytyä hakumetsässä juniorin kanssa ja jälkipellolla seniorin kanssa. Hakutreenit olivat tällä erää mallia tehokkaat ja pikaiset. Otin kahdella maalimiehellä yhteensä 4 pistoa. Ensimmäiset maalimiehet sijoittuivat hakualueen etukulmiin ja itse lähetin vähän hupsusta paikasta. Hyvä on, mikäli porukkaa on käytettävissä treeneissä sen verran enemmän, että joku pystyy olemaan keskilinjalla ja osoittamassa maalimiesten sijainnin. Hyvin koira löysi maalimiehet, eihän siinä mitään ongelmaa ollut. Laku irtoaa hyvin lähetyksessä ja etenee empimättä. Kovasti käyttää poju silmiään kohteen etsimiseen ja sitten hätätapauksessa otetaan se nenukka käyttöön. Noh, pitää tehdä vain sitä nenän käyttöä kannattavaksi piilottamalla ukot entistä paremmin kiven koloihin ja puun onkaloihin :) Ruoka kelpasi hyvin palkkiona!

Haun jälkeen teimme pienet tottikset – seuraamista ja sitä ekaa askelta.. ja lisäksi otettiin vähän näyttelytreeniä.

Seniorin kanssa pellolla sujui kuten ennenkin, kovalla kiireellä eteenpäin ja into oli korkealla tehdä. Pidempi jälki lienee poikaa ja tyhjiä askelia edelleen lisää..  homman eteneminen on nyt selkeästi aivolokerossa tiedossa.

Sunnuntaina otin tottiksissa eteen menoa Lakulle ja seuraamista jatkettiin. Siitä se alkaa pikku hiljaa rakentumaan. Myös pitkästä aikaa Ronda oli mukana treenikentällä ihan täpinöissään touhuamassa. Rondan kanssa palauteltiin mieleen seuraamista, paikka makuuta, luoksetuloa ja leikkimisen riemua. Ai että sen silmät oli niin liekeissä treenikentällä ja jopa ihan hyvää seuraamista saatiin parilla suoralla. Jäävistä liikkeistä irtosi hyvin seisominen ja maahan meno oli astetta hitaampaa ja epävarmempaa.  Treenien jälkeen molemmat koirat jäivät seisomaan ja toljottamaan kentälle kun koetin komentaa niitä autoon kotimatkaa varten.. Ei taija olla koirilla suurempia motivaatio-ongelmia ;)

Laku liekeissä

 

Koska ilmaisumuoto haussa aiheuttaa nyt kovasti pohdintaa päässäni niin jätin sen kokonaan pois treeneistä viikonloppuna. Keskityin siis vain ja ainoastaan itse hakuun. Lakulle tehtiin kolme maalimiestä ja mukaan otettiin näköhavainto, eli menin Lakun kanssa metsän reunaan ja siitä sitten tarkkailtiin kun maalimiehet asettuivat piiloihinsa. Kun maalimiehet olivat piiloissa, lähdin etenemään keskilinjaa pitkin ja koira merkkasi selvästi vasemman puolen, jonne lähetin Lakun ensin. Laku lähti reippaasti liikkeelle ja eteni nenä ylhäällä hienosti maalimiehen luo. Laku ei epäröinyt mennä maalimiehen luokse vaan suunnisti määrätietoisesti tätä kohden. Viime ja sitä edeltävästä kerrasta parannusta tapahtui hurjasti! Palasimme yhdessä maalimiehen kanssa keskilinjalle ja lähetys oikealle onnistui hyvin, Laku eteni reippaasti ja löysi hyvin piiloutuneen maalimiehen käyttäen ilmavainua alkuun ja loppu  5-10 m jäljestettiin. Motivaatio kohillaan ja jälleen Laku etene empimättä maalimiehen luo mussuttamaan aamuruokaansa. Olin valmis lopettamaan näihin kahteen mielettömään onnistumiseen, mutta ahneus iski ja otimme vielä yhden maalimiehen Lakulle. Lähetys onnistui hyvin ja eteneminen oli reipas, määrätietoista ja suoraan kohti piiloa mentiin. Treenit meni tosi hyvin ja Laku selvästi hokasi nyt että ei kantsi jäädä haahuilemaan omiaan vaan ruokaa jaa vaikka maalimies onkin niin piilossa kuin mahdollista.

Jee, hyvä treeni – parempi mieli!