METSÄJÄLKILEIRI 21.-23.9.2012 KITEE

Pyörähdettiin Lakun kanssa haistelemassa peltoja tuolla rajan pinnassa osaavien rajakoiranohjaajien opissa. Prjantaina ilta alkoi Rajavartiolaitoksen koiratoimintaupseeri Ari Raitasen luennolla. Raitanen keskittyi seminaarissaan koiran hajukuvan muodostumiseen nenän käyttöön, tekniikaan, koiran motivaatioon sekä ohjaajatyöskentelyyn.

Koiran hajuaistista mieleeni kirkastui jälleen tuo nenän kyky tuottaa lisää tietylle hajulle herkistettyjä soluja, jolloin luonnolisesti myös hajujen erottelukyky paranee. Myös hajujen laadun ja määrän merkitys "hajuoppimisessa" tuli palautettua jälleen mieleen. Käytännössä jälkipellolle mentäessä koiran nenä on syytä kalibroida toimimaan ko. alustalla ko. keliolosuhteissa sen sijaan että koira otetaan suoraan autosta jäljen päälle. Jäljllä koira muodostaa hajukuvan kaikesta ympärillä haisevasta, jäljen tallaajan yksilöllisestä ominaishajusta, kengistä, vaatteista sekä maan hajusta , maapohjasta ja kasvillisuudesta ja makupaloista. Jäljen hajukuva on siis moninainen hajujen sekoitus. 

Ihmisen haju ja maanpinnan haju tallatulla jäljellä "pysyy" jäljellä erilailla aikakäyrällä ilmaistuna. Suositeltavaa olisi lähteä ajamaan jälkeä sen ollessa noin pari tuntia vanha, sillä tällöin maanpinnan haju on minimissään ja ihmisen jättämä haju maksimissaan. 

Jokaisella treenaajalla tulisi olla tavoite jäljen suhteen kirkkaana mielessä ja sääntökirja sisäistettynä kirkaana mielessä - tai vähintään hyllyssä saatavilla. Yhtä tärkeää on asettaa koulutuksen tavoitteet. Näitä useimmilla jäljen tallaajilla ovat aktiivisesti ja itsenäisesti ongelmia ratkaiseva koira, passiivinen ohjaaja, molemmin puolinen luottamus, kestävä ja keskittynyt työskentely sekä toiminnan jaktuminen häiriötekijöistä huolimatta. 

Ohjaajan tulisi huolehtia koiran nenätyöskentelyn rakentamisesta pienissä paloin eteenpäin kohti haluttua tavoiteltua kohdetta. 

Itse jälkityöskentelyssä Raitanen ohjeisti siirtymään nopeasti pois suorista jäljistä kohti serpentiiniä, kaarteita oikealle ja vasemmalle. Koiran tason mukaan ruokaa tiputetaan pois jäljelä ja mukaan tulee  esineiden ilmaisu sekä jäljen ylösajo. Kouluttaja painotti jäljen ylösoton tärkeyttä, sillä mikäli jälkeä ei löydy ei ole mitään mitä ajaa. Tärkeä pointti jäljen ylösajossa on makupalojen poisjättäminen jäljen ylösoton kohdassa. Pian jäljelle on hyvä otta amukaan myös erilaiset alustat, mullokset, hiekkatiet, soramontu sekä tienpohjat. Harhajälkiä opetettaessa ensimmäisten harhajälkien on hyvä olla vanhempia kuin varsinainen ohjattava jälki ja ohjaajan on aina tiedettävä risteyskohta. Harhajälkiä sisältävän jäljen ajossa tulee antaa koiralle aikaa tutkia ja ratkaista tilanne rauhassa. Mikäli koira lähtee harhajäljelle ohjataan se pois väärältä jäljelä ilman valtavia pakoitteita. Näin käydessä koiralle ei ole opetettu perusasioita tarpeeksi runsaasti ja niitä on harjoitetlava lisää. 

Meillä viikonlopun sana oli esineilmaisu. Raitanen seminaarissaan mainisi esineistä pikaisesti ohimennen vain sen verran että opetus voi tapahtua jäljellä tai erillisenä suorituksena, kuitenkin siten että jäljestyksen tulee olla kunnossa. Esineistä ulee muodostaa koiralle tärkeitä ja positiivisia asioita. Käytännössä tämä koulutetaan palkkioiden (nami) avulla ja opettamalla koiralle esineen tarjoavan myös taukopaikan jäljellä. Lakulla esineet olen päättänyt opettaa jäljellä. Vein esineitä jäljelle, mutta puutteellisen ohajuksen vuoksi homma ei lähtenyt aivan niin reippaasti käyntiin oppimisen tasolla kun mitä olisin toivonut. Esineiden merkittävyyttä jäljellä tulee korostaa samoin kuin nopeaa ilmaisua=maahan meno. 

Tokon alo/avokurssi

Ilmoitin Lakun Doggien tokon alo/avokurssille. Laku osaa jo suurimman osan liikkeistä. Hiomistahan aina löytyy tokosta puhuttaessa, mutta perusteet alkaa olla hallussa. Mutta tämän kurssin tarkoituksena on puuttua tähän suurimpaan ongelmaan maan päällä - toiset urokset ja suhtautuminen niihin. Heti kun Laku on päättänyt että kentällä on toinen uros (vaikka ei olisi) niin se aloittaa pörinän ja karvojen nostelun ja muun machoilun. Olen miettinyt kuinka puuttua tähän. Olen käyttänyt useampaa keinoa. Välillä olen turvautunut vastaehdollsitamiseen klikkerin avulla, välillä olen ollut vlinpitämätön koko pörinään ja välillä olen pörhennellyt Lakun poskikarvoja. Tuo klikkailu on tehokas tapa, mutta kun se klikkeri on yleensä taskussa siinä vaiheessa kun tilanteet syntyvät. Ohjaajana minun tulee ennakoida mahdollisesti syntyvät pörhistelytilanteet tarkemmin ja aiemmassa vaiheessa. Meneehän tämä vaihe joskus ohi?

Tokokurssilla ollaan keskitytty paikkamakuuseen, luoksepäästävyyteen, seuraamiseen, luoksetuloon, käännöksiin sekä liikkeestä maahanmenoon. Pikainen läpileikkaus Lakun tasosta em. suhteen

Paikkamakuu:  Menee maahan toisinaan reippaammin, toisinaan hitaammin, toisinaan lonkka-asentoinen toisinaan suora. Tulee vahvistaa suoraa makuuasentoa lonkka-asennon sijaan sekä nopeaa maahanmenoa sivulla. Jää hyvin paikoilleen. Kyttää naapuria ja lähtee kimppuu, mikäli saa haastavalle katselle vastaajan. Liikkeen lopussa pysyy hyvin maassa rinnalla ja nousee sivulle "seuraa"-käskyllä

Luoksepäästävyys: Päästää luokse ja malttaa istua. Kiinnostunut tulijasta ja lipaisee mielellään leuasta.

Seuraaminen: Hyvä perusasento. Kontakti pysyy jo suht hyvin perusasennossa ja seuratessa-välillä joutuu huomauttamaan. Puhdasta seuraamista 5-12 askelta. Ongelmana on poikittaminen siten, että peppu siirtyy sivulle. Nojailee välillä jalkaan.Hyvä kontakti. 

Käännökset: Käännös vasempaan hyvä, oikealle työn alla. Oikea tällä hetkellä hiukan väljä ja Laku jätättää taakse käännöksissä. Muutenkin sivulla puuhastelut on nyt jotenkin siirtyneet 10 senttiä totutusta paikasta taakse päin :/

Liikkeestä maahanmeno: Hyvänä päivänä onnistuu hyvin, huonona ei millään. Osaa mennä maahan niin halutessaan ohjaajan liikkuessa, jää paikoilleen ja pysyy maassa niin pitkään kun on tarve. Huonona päivänä ei ymmärrä maahan-käskyä, ei vaikka pysähtyisi ja käskisi maahan, ei ainakaan jää sinne tai vähintään heittäytyy lonkka-asentoon maahan. Lonkka-asentoa tarjonnut tosi monesti skun maahan-käsky tulee seuraamisen yhteydessä. Tähän treeniä.

Luoksetulo: Tulee vauhdikkaasti luokse, himmaa parin metrin päähän, josta vaanimalla ja avuin saa n. 45 sentin päähän houkuteltua lelun avulla. Namilla sama juttu, mutta houkuttelulla tulee ihan kiinni. Tähän ohjeena saatiin, että namilla palkka noin 10-15 sentin päähän ohjaajasta ja suorista pelkästään paikka. Laku ei voi ymmärtää, että namipalan voi ottaa kohtisuoraan minulta vaan pyrkii hakeutumaan perusasentoon sivulle -> poikittaa. 

Jännittävää nähdä, kuinka kehitymme kurssin aikana :) 

Kuvia

Laivakoirana <3

Lomailua harrastusten lomassa

En syö hiekkaa - kato vaikka kielestä! Hengailua mökillä.

SPL Lehtimäki 30.6.-7.7.12

Kesän ensimmäinen lomaviikko pyörähti käyntiin aurinkoisessa ja lämpimässä säässä Lehtimäellä. Kouluttajina ryhmällämme oli Memmu Hoffren ja Tita Poikolainen. Jaoimme peltojälkiryhmän omiin pienryhmiin ja kuljimme saman kouluttajan kanssa koko viikon jälkipellolla. Ryhmäämme muodostui heti hyvä yhteishenki ja puheen pulpatus oli lähes taukoamatonta. Olin onnekas, sillä samassa ryhmässä oli aiemmin tuntemani Jenni Urmo-spu:nsa kanssa. Jenni oli varustautunut leirille hyvin ja mukaan oli tarttunut suloista suloisempi pinkki videokamera, jonka avulla saimme kaiken karmeuden tallennettua jokaisen jäljen muodossa. Treenien kuvaaminen ja videon kriittisellä silmällä tiiraaminen on erittäin opettavaista. Kuinka paljon ohjaajana tuleekaan annettua turhia apuja, tehtyä harhautuksia ja käyttäydyttyä aivan erilailla erilaisessa tilaanteessa/mielentilassa - olettaen että koira tekee saman suorituksen molemmissa tilanteissa.

Jälkiä tehtiin 1-2/pvä/koirakko. Omiin treeneihin olen ihan suht tyytyväinen. Vaatimustasoa olisi voinut hieman nostaa ja täten vaatia itseltään ja koiralta pikkasen pidemmällä olevaa suoritusta, mutta oppia tarttui mukaan ohjauksen suhteen sekä moottorin ylläpitämisen suhteen. 

1. pv: Tutustuttiin koirien nykyiseen jälkityöskentelyyn ja kartoitettiin treenit tulevan viikon ajalle. Tekniikkajälki, n. 80 askelta suoraa 90-asteenkulma vasemmalle ja n. 30 askelta päättyen ruokakekoon, välillä tyhjää 2-5 vaihdellen sarjana 15-20/2-5 tyhjää, myötätuuli ja n. ½ h vanha. Laku teki hyvin, moottoria löytyy ja nenä tietää tehtävänsä. Rauhallinen jäljestäjä. Ruokana jauhispalleroita ja keli oli poutainen, aurinkoinen, kevyttä tuulta ja n.20 C. 

Ensimmäinen jälki SPL Lehtimäki 2012. 

2. pv: 150 askeleen jälki, jossa tyhjää 2-7 vaihdellen sarjana 10-17/2-7 tyhjää. Jälki vanhentui useamman tunnin. Laitoin Lakun jäljelle ja parin askeleen jälkeen Laku oksenti. Tarkmepi havainnointi johti siihen, että jäljen vanhetessa jauhispalleroihin olivat käyneet käsiksi pienet punaiset polttiaismuurahaiset. Keskeytimme jäljen ajamisen tähän episodiin ja keskityimme miettimään korjausliikkeitä seuraavalle päivälle. Laku voi hyvin ja oli reipas, iloinen itsensä muuten koko päivän, joten oksentamisen syynä lienee ollut nuo pirun muurahaiset.

Toisen päivän jälkeen valmistautuminen - jälki jäi ajamatta.

3. pv: Tehtiin palauttava n. 80 askeleen jälki ensimmäistä päivää mukaillen. Tyhjiä oli vain muutama peräkkäin. Laku kyllä jäljesti tehden tarkkaa työtä, mutta mutusteli/mässytti jokaisen makupalan erikseen - ikäänkuin varmistuakseen siitä ettei vetäisi tällä kertaa noita inhottavia muurahaisia kitaansa.Lopussa ruokakuppi Ruokana jauhispalleroita ja keli oli poutainen, aurinkoinen, kevyttä tuulta ja n.20 C. Ohjaajan tekniikassa kouluttaja kiinnitti huomiota napakoihin huomautuksiin, mikäli koira ei tarkastanut koko jälkeä tai kiirehti asekeleen yli tätä tarkastamatta. Toiseksi myös hihnassa/liinassa vetämiseen kiinnitettiin huomiota. Liinan ollessa löysällä Laku teki hommia rauhassa ja tarkasti. Tässä myös hyvä keino/vinkki saada lisää vauhtia jäljelle tarpeen niin vaatiessa.

4. pv: Jälki n. 180 askelta, sarjalla 20 täyttä 2-5 tyhjää-7-10 palkkaa 2-5 tyhjää toistaen loppuun saakka. Lopussa ruokakuppi=maahanmeno. Vaihteleva peltoalusta, kuivaa lyhyttä heinää sekä märkää pidempää heinää. Lämmintä oli 22, aurinkoista sekä tuulista

5. pv: Pitkä, suora lopetusjäki 2-4 tyhjää 7-10 palkkaa sarjalla, lopussa ruokakuppi. Meni hyvin. Tahti ei muuttunut tyhjien kohdalla eikä nenä noussut. Maahanmeno kupille teettää vielä töitä, eli Laku ei tarjoa itse maahanmenoa kupille.

Mitä jäi reppuun tältä leiriltä: 

1. Harmoniaa ei voi yksinkertaisesti luoda liikaa peltotyöskentelyyn. Työskentelyn tulisi olla rauhaisaa, tuulen heilutellessa verhoja ja hentoisen pianomusiikin soidessa taustalla. Hmm, ehkä himpan etäällä ollaan vielä tästä :) mutta hyvä suuntahan tämä visio on kulkea.

2. Koiralta tulee vaatia haluttua käytöstä mutta liinaan ei tule jäädä vetämään. Liinat löysälle heti puuttumisen jälkeen.

3. Mikäli koira nostaa päänsä/lopettaa jäljestämisen ohjaajan tulee odottaa rauhassa ja katsoa milloin koira on itse valmis jatkamaan jäljestystä eikä pureskella hommaa koiralle valmiiksi käskyttäen mitä pitää tehdä milloinkin. 

4. Esineellä koira kannattaa opettaa hengähtämään ja huokaisemaan - säästää koiran voimavaroja ja lisää keksittymistä jälkityöskentelyyn. Samalla luodaan harmoniaa ja rauhallisuutta esineelle, esineeltä poistumiseen ja jäljestyksen jatkamiseen. 

Viikko hurahti nopeasti ja mukavaa oli kuten aina. Ensi kesänä taas innolla mukaan!

Hiljaiselo SEIS!

Noniin, blogi on saanut uuden osoitteen johtuen aiemman palvelun tuottajan sivujen kaatumisesta sähkökatkon vuoksi. Sähkökatkon myötä blogista hävisivät kaikki sinne linkitety kuvat, harmi! Uusia kuvia ja kuulumisia päivitän tänne.