Osallistuin ensimmäistä kertaa Novascotiannoutajat ry:n järjestämälle
tollerileirille. Leiri järjestettiin Jämsän Himoksen alueella. Tänä vuonna leirillä
vietettiin tollereiden juhlavuotta, sillä yhdistys täyttää 25 vuotta.
Leirin järjestelyistä meidän osalta vastasi kasvattaja, ei
tarvinnut kuin osua oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Kaikki Utun pentueen
pennut pääsivät osallistumaan leirille ja oli hirmu mukava tutustua kaikkiin
kööriläisiin, niin kuin toisiamme olemme tottuneet kutsumaan. Pennut tulivat
keskenään suht hyvin toimeen ja kyllä ne sisaruksiksi tunnistaa helposti! Leirillä
oli hyvä sosiaalinen vaikutus, kun pennut
saivat telmiä keskenään mökissä .
Myös pentujen isä tuli käymään leirillä pentuporukkaa
katsomassa. Oli erittäin mukava nähdä
Viljami ensimmäistä kertaa ihan kasvotusten. Isän puolelta Utussa vahvistuu
emän pöyhkeä häntä, jota kuuluu kantaa komeasti selän päällä sekä isän lähes
identtinen valkoinen laikku kuonon päälle.
Utu osallistui lauantaina kersakerhoon. Kerhon täteinä
toimineet Jenni Rajala ja Miia Jyräs ansaitsevat lämpimät kiitokset mukavasta
päivästä. Päivän aikana kävimme läpi rauhoittumista, malttia, noutoa, kontaktia
ja ohituksia ja luopumisia. Päivän päätteeksi kersan silmät haritti pahasti
väsymyksen johdosta, mutta Utu veti loppuun asti hienosti. Viimeisenä juttuna
kokeilin alustan opettamista. Pitääkin kokeilla mitä pääkoppaan on asiasta
rekisteröitynyt.
Sunnuntaina käytiin ajamassa verijäljet meidän pentujen
kanssa. Laji oli kaikille uusi ja ihmettelemistä jäljen varrella riitti.
Ohjaajat saivat opit oikeaoppisen jäljen tekemiseksi, joten tästä on hyvä
jatkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti