Tällä viikolla tokotreeneissä katsottiin seuraamista ja ruutua. Ruudun alku on suht hyvällä mallilla. Nyt pitäisi viedä ruutu ulkoilmaan ja alkaa treenaamaan ruutuun lähetystä tuoden mukaan sopivasti vaihtelua, kiva kiva!
Seuraamisen suhteen meidän pitää treenata kovasti perusasentoa ja perusasennossa olemista. Tämä homma ei ole vielä Utulle täysin selvää. Treeniä treeniä!
Saimme sorsan aloitukseen etelän vieraita, kun Utun kasvattaja reissasi Lahdesta asti aloittamaan sorsajahdin kanssamme. Utun kanssa metsästyshommaa jatkettiin siitä mihin edellisillä kerroilla ollaan jääty, eli ihan passiharjoituksia. Aloitusaamuna Utu pääsi mukaan varisjahtiin. Aamun aikana koira kuuli laukauksia ja päivän päätteksi Utu pääsi etsimään pari tiputettua lintua. Palautukset eivät vielä startanneet aivan itsekseen ja ihmetys variksella oli suuri. Jussin ohjeistuksella/avustuksella teimme parit noudot variksella ja Utukin oli jälleen paremmin mukana tekemisessä. Jotta sain linnut perille/lähelleni, käänsin selkäni Utulla ja kävelin hitaasti eteenpäin, kasvattaen välimatkaa koiraan. Tällä avulla sain Utun tuomaan linnut tällä kertaa. Kaikki on niin uutta ja ihmeellistä vielä :)
Perjantaina yllytin Jussia vetämään meille noutotreeniä viereisellä pellolla. Mukaan otettiin repullinen dameja ja kaikki muu taisikin jäädä mökille. Onneksi sentään koira oli mukana ja Jussilta sain pillin lainaan. Treeni tehtiin siis ilman namipalkkaa. Alkuun otetiin hieman aivojumppaa kolmiomuodostelmassa. Utu jäi kohtaan A, minä siirryin kohtaan B ja Jussi heitti damin kohtaan C. Käskystä Utun olisi pitänyt tulla luokseni, mutta sen sijaan Utu lähti damin luo. Tässä vaiheessa koira ei välittänyt pillityksestä mitään, vaan jatkoi äärimmäisen sitkeästi työtä löytääksen damin. Otin koiran haltiin ja treeniä helpotettiin, ykkös markkeeraus ja palautus minulle, homma valmis. Jussi halusi nähdä, kuinka pitkällä matkalla Utu on tottunut työskentelemään itsenäisesti. Matkaa otettiin reilusti yli mukavuusrajan ja totutun työskentelymatkan ja Jussi täytti hakualueen dameilla. Lähetin Utun kohteeseen ja pienen mutkittelun jälkeen Utu pääsi alueelle, missä damit olivat. Tämän jälkeen alkoi perinteinnen arpominen siitä, minkä damin ottaisi ja palauttaisi ohjaajalle. Palautuksen jälkeen muutimme treeniä. Tein tässä välissä Utun kanssa meidän perusnoudon väliin, sillä työskentely takelteli mielestäni kovasti. Jatkoimme pitkän matkan työstämistä, Jussi jäi damin heittäjäksi ja tällä kertaa alueelle heitettiin vain yksi dami. No nyt homma alkoi sujua paremmin. Pientä katkomista etenemisessä ilmeni niillä alueilla, mihin dameja oli jo aiemmin tippunut. Utun piti tarkistaa, ettei sinne vain olisi jäänyt damia. Palkka napsahti noudon muodossa pienellä matkan syventämisellä ja äkkiä Utu oli jälleen kartalla siitä, mikä on homman juju. Hitto kun on niin etevä koira, että alkaa olla ohjaajalla jo nyt paineita, kuinka osaan haastaa sitä ennenkaikkea olla sille yllätyksellinen ja kannustava!
Vielä lauantaina otin Utun mukaan iltalennolle. Lahukka oli hiljainen, lukuunottamatta itikoiden komeaa kuoroa. Koira rauhoittui passiin makoilemaan naksittuaan tarpeeksi itikoita. Harmaita hiuksia aiheutui soutumatkasta, kun koira sai veneen seilaamaan milloin oikealle ja milloin vasemmalle laidalta laidalle vaihtaen..Sattoi tämä venekunta näyttää rannalta tarkkailevien silmiin aika hauskalta kulkueelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti